Raskaasta ovesta sisälle, kylmästä lämpimään... Seitsemän euroa kassaan kilahtaa. Kiitos! Kuitti? Kyllä... Raput ylös korkealle hämärään tilaan...??? Eteen avautuu suuri halli, pimeähkö ja pistovaloilla valaistu... jotain sata mustaa tuolia... Ihmisiä alkaa tulla sisälle. Suurin osa vanhempia tai ei ainakaan silmäänpistävän nuorta porukkaa. Ottavat paikan, menevät istumaan. Pian kaikki paikat on varattu ja vielä tulee lisää ihmisiä. On kovin hiljaista. Tunnelma on odottava. Vähän lisätään valoa. Joku yskii. Jostain kuuluu jotain pientä rapinaa. Paperiako? Joku katsoo kelloa? Joko on 18.15? Mitä oikein odotetaan? Nyt paikalle ilmestyy blondi sinisessä takissa ja huulet kauniisti punaiseksi maalattuina. Tukka pienellä poninhännällä. Kuin vaalea geisha! Hän nousee valaistulle korokkeelle. Ottaa "takin" pois ja laittaa sen kauniisti korokkeella olevalle pallille. Sitten hän ottaa pois beiget avokkaat ja laittaa ne nätisti takilla peitetyn pallin viereen. Sitten hän ottaa aivan upean, kurvikkaan asennon. 10 minuuttiako? Sitä seuraa toinen, kolmas, neljäs... yhtä upea asento. Salissa vallitsee täydellinen hiljaisuus. Kaikki piirtävät ja keskittyvät täydellisesti... kuin henkeään pidättäen... mitään ääntä ei salista kuulu... Suurkiitos mallille... Näkemiin... toivottavasti tulet joskus uudelleen...
Taidehalli, Helsinki, croquis-piirustusilta 17.02.2015
27.02.2015 / IG
